|
Iskussa
Käänteisenergiaa
Virasto
Tuskasta nousee blues
Kokoajanvälillä
Tämäkin vielä
Tasoissa
Jumissa
Tyhmä
Kun velga muuttuu
Eivät kuivuneet
Tule vaisuutta
Ravintolasää
Lepuuttajat
Arkun pohjalla
Hohkaat
Kiire
K
Panssarit on rautaa
Matto liikkuu alta
Diprest ja down
Talousvaje
Erotettu
Juoppo
Sade
Itse
Kohtalaisen kalliit hanskat
Haudankaivaja
Vuosikausiin
Puoltoäänet
Sängyn alla
Vuorille
Hyvät vai huonot uutiset
Tuulenmakaaja
Autot ajaa
Tietäen |
HOHKAAT
säv. TK / AH san. TK
Löysin perille kuin
johdateltuna.
Elin, koin, olin, hengitin.
Lähdin erilaisena matkaan.
Eteenpäin nämä koirat kulkevat.
Karavaanit paikoillensa seisahtuvat,
menneisiin murheisiin vaipuneina,
elämää suurempiin unelmiinsa maatuneina.
Voin unohtaa itsenikin.
Nyt kun löysin itseeni takaisin.
Ei tarvitse pelätä.
Ei itseä itsestään eksyttää.
Sä rokkaat maailmaani lämpöä hohkaat.
Sä rokkaat maailmaani, nyt toimii – tää svengaa.
Nämä koirat kyllä kulkevat.
Toisiaan tukien jaksavat.
Karavaanit saavat haukkua.
Taakseen ei tarvitse vilkuilla.
Sä rokkaat maailmaani, nyt toimii – tää svengaa.
Sä rokkaat maailmaani lämpöä hohkaat.
Sä rokkaat maailmaani lämpöä hohkaat.
Sä rokkaat maailmaani, nyt toimii – tää svengaa.
Rokataan
|