|
Iskussa
Käänteisenergiaa
Virasto
Tuskasta nousee blues
Kokoajanvälillä
Tämäkin vielä
Tasoissa
Jumissa
Tyhmä
Kun velga muuttuu
Eivät kuivuneet
Tule vaisuutta
Ravintolasää
Lepuuttajat
Arkun pohjalla
Hohkaat
Kiire
K
Panssarit on rautaa
Matto liikkuu alta
Diprest ja down
Talousvaje
Erotettu
Juoppo
Sade
Itse
Kohtalaisen kalliit hanskat
Haudankaivaja
Vuosikausiin
Puoltoäänet
Sängyn alla
Vuorille
Hyvät vai huonot uutiset
Tuulenmakaaja
Autot ajaa
Tietäen |
TÄMÄKIN VIELÄ
säv.TK / JT san. TK
Yöllä herää vaskien kirskuntaan.
Korvat soi, ääni sattuu, pelottaa.
Kuka, mikä tässä huoneistossa liikkuu?
Miksi sävelmä joka kuudes yö kuuluu?
Päässä se toistuu yhä kiihtyvällä tahdilla.
Rauha mielestä poistuu, tautologinen mania – tilalla.
Ajatus katkenneissa kanojen päissä.
Selkäydinneste kiehumispisteessä.
Ne öisin säikäyttäneet oudot soinnut,
kaikenko tämän on aiheuttanut?
Ei pääse karkuun, lamaantuneet raajat sotkeutuu.
Järki päästä haihtuu.On enää jäljellä tunnetta – pelkoa.
Unisonossa parkuu: vie pois setä Deja-voo-doo
luotamme.
Harmoniat kaatuu, rikkoutuu aivokalvon pinta.
Pikkuaivoissa hulluus rumaa,
ruosteista kakofonia – puhaltaa.
Puoskari apuun tuu ja pois ota setä Deja-voo-doo
päästä.
|