Tein kesälomalla rajun ratkaisun, joka tuntuu nyt luissa ja ytimissä
Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehden Viivan alla -blogissa
Syksy on perinteisesti uusien aloitusten ja raikkaiden tuulien aikaa. Se voi tarkoittaa uutta harrastusta, elämäntaparemonttia tai pitkään mielessä kypsynyttä muutosta työrintamalla. Kesälomalla saa toivottua aikaa ja etäisyyttä arkeen, näkee asioita toisella tavalla tai vähintäänkin nukkuu paremmin kuin kiireisessä arjessa. Oma ajattelu on kirkkaampaa ja päätöksenteko onnistuu paremmin kun dedikset eivät hengitä niskaan.
Oivalsin tänä kesänä, että oikeastaan minullekin kesäloma tarkoittaa yleensä kaikkia näitä asioita. Joskus se on uusi harrastus tai toisinaan jokin suurempi muutos elämässä. Muutos tarvitsee aina aikaa ja tilaa - kombo, jota ainakin minun on ollut vaikea ylläpitää arjessa. Ja kävi niin, että sama pohdiskelu tapahtui myös tämän kesäloman aikana.
Olen nimittäin kuluneen vuoden aikana yrittänyt aktiivisesti ratkaista erästä hyvin isoa työhöni liittyvää, oikeastaan aika perustavanlaatuista ongelmaa. Nyt kesäloman suoman etäisyyden jälkeen näen kaksi syytä, miksi en onnistunut ongelmanratkaisussa aikaisemmin parhaista ponnisteluistani huolimatta.
Ensimmäinen on se, että yksinkertaisesti ajoitus ei ollut oikea. Hieman hähmäiseltä tuntuva toteamus, mutta lopulta jokaiselle asialle löytyy oma aikansa ja paikkansa. Tämä ei välttämättä lohduta ketään myrskynsilmässä juuri nyt olevaa, mutta uskon, että lopulta, ajan kanssa umpikuja avautuu ja ongelmavyyhti lähtee väistämättä ratkeamaan johonkin suuntaan. Joskus nimittäin kaikkein radikaaleinta voi olla päätös olla tekemättä mitään. Silloin ei auta muu kuin odottaa.
Toinen syy saattaa kuulostaa jonkun korvaan vielä edellistäkin hähmäisemmältä. Ymmärsin, että yritin ratkaista ongelmaa vahvan loogisesti ja rationaalisesti. Yritin yksinkertaisesti löytää järkevimmän ratkaisun haasteeseen, koska ajattelin, että niin asia kuuluu hoitaa. Ja nyt ymmärrän, kuinka väärässä olin. Kaikkia asioita ei voi lähestyä ensisijaisesti sen kautta mikä on järkevintä, nimittäin joskus oikea ratkaisu on se mikä yksinkertaisesti tuntuu itselle oikealta.
Tämän tunteen kuuntelu ja ymmärtäminen vaatii herkkyyttä ja sitä aikaisemminkin mainitsemaani aikaa ja tilaa. Jos teet bisnestä useamman ihmisen kanssa etkä voi viipottaa sinne minne fiilis vie, joudut myös sanoittamaan tunteesi ja kertomaan siitä muille. Tätä kaikkea voi onneksi opetella, vaikka se ei heti tuntuisi luontevalta.
Ratkaisu, jonka kesälomalla tein, on tuntunut luissa ja ytimissä. Paino rintakehästä on lähtenyt sulamaan ja askel tuntuu kevyemmältä. Kaikki merkkejä minulle siitä, että tämä kyseinen asia on lähtenyt ratkeamaan oikeaan suuntaan. Vihdoinkin. Tilalle on tullut innostusta ja odotusta siitä, miltä lopputulos tulee näyttämään. En malta odottaa.
Mitä muutoksia sinun syksyysi kuuluu?